Miten tutustutaan uuteen pitäjään
Maija Parviainen
Aina välillä käy niin, että tutkittavan henkilön sukujuuret johtavat johonkin ihan tuntemattomaan paikkaan Suomessa. Tässä on luettelomaista osviittaa siitä, miten asiaa voi lähteä selvittelemään. Elävämmän kuvan toki saa, jos pystyy matkustamaan asianomaiselle paikkakunnalle.
Tässä jutussa on paljon verkko-osoitteita, joten kirjoitus julkaistaan myös Vantaan Seudun Sukututkijoiden www-sivuilla Sukurin kohdalla. Sieltä saat linkit suoraan käyttöösi ilman kopiointia. Jutussa on lyhyyden vuoksi yleensä jätetty pois verkko-osoitteen alku https://, jota ei myöskään tarvitse kirjoittaa osoitekenttään.
Seurakunnat ja kirkonkirjat
- seurakunnan tietojen etsiminen esim. HisKistä: kantasrk, milloin jaettu, milloin yhdistetty, onko osa kylistä ollut jossain vaiheessa eri srk:ssa, kylien nimet suomeksi ja ruotsiksi
- Tietoja Suomen seurakunnista, hiski.genealogia.fi/seurakunnat/index.html
- rippikirjan sisäisen järjestyksen selvittäminen (kylät yleensä aakkosissa, mutta esim. Parikkalassa ihan muussa järjestyksessä), ovatko tilattomat asuintalonsa mukaisesti vai eri hakemistossa koko pitäjästä tai kylittäin (saattaa vaihdella saman srk:n eri rippikirjoissa. Jos seurakunnasta on samalta jaksolta rinnakkaisia rippikirjoja (I, II, III), mihin sarjaan kiinnostavat kylät sijoittuvat
- perheet voivat olla asuinpaikasta riippumatta ammateittain samoilla sivuilla (esim. käsityöläiset tai lyseon opettajat)
- kaupungeissa tiedot saattavat olla kaupunginosien numeroiden mukaisesti, eikä varsinaisia osoitteita ole näkyvissä
- kirkonarkistoja on digitoituna sekä Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen SSHY:n verkkopalvelussa (www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm) että Kansallisarkiston Digitaaliarkistossa (digi.narc.fi/digi/), molemmissa on osittain samoja seurakuntia, mutta toisessa voi olla parempilaatuisia kuvia kuin toisessa
- onko alueella esim. ortodokseja tai muita ei-luterilaisia, joilla on eri väestökirjanpito
Henkikirjat
- henkikirjat löytyvät digitoituna Kansallisarkiston Digitaaliarkistosta esim. hakusanalla henkikirjat
- henkikirjojen mikrofilmiluettelot, www.arkisto.fi/uploads/Aineistot/Mikrofilmi-%20ja%20korttiluettelot/henkikirjamikrofilmien_kaytt%C3%B6kopiot_1634_1808.pdf, lokakuussa 2013 aiheesta keskustelua Suku Forumilla: Suku Forum > Yleiset alaforumit - Generella underform > Yleinen keskustelu > Henkikirjamikrofilmiluettelo,
Hallinto
- hallinnollinen sijainti: maakunta, lääni, valtakunnanrajat, ovatko vaihdelleet. Suomen lääneistä mm. Wikipediassa (https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_l%C3%A4%C3%A4nit)
- tuomioistuimet: tuomiokunta, kihlakunta, käräjäkunta, laamannikunta, hovioikeuspiiri, kaupungeissa raastuvanoikeus (esim. https://wiki.narc.fi/portti/index.php/Oikeusistuimet); SSS:n verkkopalvelussa Pitäjien kuuluminen tuomiokuntiin vuosina 1623-1862 (https://www.genealogia.fi/hakem/tuomiokunnat.htm)
- SSHY:n digiwiki (https://www.digiarkisto.org/wiki/index.php/Etusivu). Tähän palveluun tarvittaisiin lisää tietoja, löytyisikö Sukurin lukijoista kiinnostuneita täydentäjiä
- onko SAY:n eli Suomen asutuksen yleisluettelon alueella (sisältää suunnilleen Länsi-Suomen noin Keski-Pohjanmaalle asti sekä Kemijoen vartta Rovaniemelle ja Kemijärvelle, mutta Itä-Suomesta vain Juvan) (https://www.narc.fi/Arkistolaitos/SAY/index.html), Jalmari Finnen työ
Historia, museot, kirjallisuus ja audiovisuaaliset aineistot
- "kunnannimi".fi paitsi yliopistokaupungeissa, esim. www.pieksamaki.fi, museoita voit etsiä sivustolta www.museot.fi
- kuntien verkkosivujen matkailuosiosta saa vinkkejä nähtävyyksistä ja sitä kautta myös historiasta
- onko julkaistu pitäjänhistoriaa
- Kansalliskirjaston Fennica-palvelussa tieto kaikesta Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta, käytä tarkennettua hakua: paikallishistoriat + maantieteellinen rajaus (esim. paikallishistoriat AND Loimaa), https://fennica.linneanet.fi/ (huomaa s-kirjain osoitteen alkupuolella)
- kirjallisuuden etsimisen voi tehdä kahdessa vaiheessa a) onko ylipäänsä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta: Fennica b) mistä kirjallisuutta voi hankkia: esim. HelMet (pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastoverkko, www.helmet.fi/fi-FI), Suomen Sukututkimusseuran SSS:n kirjasto, www.genealogia.fi/kirjasto.html
- onko maakuntahistoriaa, tämä yleensä kiinnostaa viimeistään sitten, kun sukututkija on päässyt sukuverkkonsa selvittämisessä jo aika pitkälle
- onko alueesta muuta kirjallisuutta, esim muistelmia tai romaaneja, vaikkapa Koillismaan sukujen tutkijalle voi olla paljon iloa Päätalon romaaneista
- Historiallinen sanomalehtikirjasto on oiva aarreaitta, palvelu sisältää myös aikakauslehtiä ja pienpainatteita, ulottuu noin vuoteen 1911, sitä uudempia lehtiä pääsee käyttämään Kansalliskirjaston toimipisteen asiakaspäätteeltä, digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html?language=fi
- YLEn Elävä arkisto, aineistoa vuodesta 1900, hakuvaihtoehtoina mm. henkilöt, paikat, tapahtumat, yle.fi/elavaarkisto/index.html
- Kansallinen audiovisuaalinen arkisto KAVA, https://www.kava.fi/
Maantiedettä ja karttoja
Paikkakunnan maantieteeseen (kulkuväyliin, vesistöihin ym.) voi tutustua karttakirjojen avulla ja tietenkin myös netissä. Kirjastoissa on hyvät valikoimat myös historiallisia karttakirjoja, esim. 1700-luvun kuninkaan kartastoja. Tässä vain muutama vihje Internet-karttoihin.
- Maanmittauslaitos, https://www.maanmittauslaitos.fi/
- Kansalaisen karttapaikka, maastokarttoja, ilmakuvia ja valinnan takana myös kiinteistörajat, https://kansalaisen.karttapaikka.fi/
- Jyväskylän yliopisto, Heikki Rantatupa historialliset kartat portaali (nimi on tosiaan tämä), https://www.vanhakartta.fi/
- Vanhat kartat sukututkimuksessa, Kari-Matti Piilahden esitys Kuulutko Sukuuni -tapahtumassa 2011, www.vantaanseudunsuku.net/PDF/Vanhatkartatsukututkimuksessat091011.pdf
- Googlen kartat, myös satelliittikuvia ja korkeustietoja, https://maps.google.fi/
- ja Google Earthin avulla voi kulkea maisemassa
Jos sinulla ei ole Internetiä käytössä (ja muutenkin), paikallisesta kirjastosta saa apua. Ammattitaitoinen kirjastonhoitaja osaa etsiä sopivia teoksia oman kirjaston kokoelmista ja tietokannoista tai tilata teoksia kaukolainaksi.
Muita huomioita
Hyvän, kattavan käsityksen, mitä Kansallisarkistossa on digitoituna, saa Digitaaliarkiston "Aineiston haku"-sivulta kirjoittamalla hakukenttään pitäjän nimen, digi.narc.fi/digi/search.ka (huomaa myös taivutusmuodot esim. Turku, Turun)
Portti-verkkopalvelun avulla saat neuvoja ja vinkkejä eri arkistojen paperimuotoisten sekä jo digitoitujen aineistojen käytöstä, https://wiki.narc.fi/portti/index.php/Etusivu.
Kansallisarkiston Astia-palvelun avulla voit hakea arkistolaitoksessa säilytettäviä aineistoja, tilata näitä käytettäviksi arkistolaitoksen tutkijasaleissa ja päästä käyttämään julkisia digitoituja aineistoja, https://astia.narc.fi/astiaUi/.
Ohjeita Astia-palvelun käyttöön
Teuvo Ikonen kertoi syyskauden ensimmäisessä Sukukammarissa Kansallisarkiston Astia-palvelusta ja sen käytöstä. Astia-palvelun avulla on mahdollista hakea arkistolaitoksessa säilytettäviä aineistoja ja tilata näitä arkistolaitoksen tutkijasaleihin tutkittaviksi. Lisäksi palvelu mahdollistaa käyttöluvan hakemisen käyttörajoitettuun aineistoon.
Maksullisten asiakirjajäljenteiden (perukirjatilaus, sukuselvitys, kantakorttitilaus) tilaamisen arkistolaitokselta onnistuu myös Astia-palvelun kautta.
Palvelun käyttö edellyttää rekisteröitymistä palvelun käyttäjäksi. Rekisteröitymisen yhteydessä tehtävä tunnistautuminen voidaan tehdä yleisillä sähköisillä tunnistautumismenetelmillä (esimerkiksi verkkopankkitunnuksin).
100 vuotta vanhojen ja sitä nuorempien kirkonkirjojen ja siviilirekisterien tutkimiseen tutkijasalissa tarvitaan erillinen käyttölupahakemus, lisäksi liitteenä tulee antaa selvitys tutkimushakkeesta. Ohessa esimerkki täytetystä käyttölupahakemuksesta ja sen liitteestä.
Esimerkki käyttölupahakemuksesta klikkaa tästä ja liitteestä klikkaa tästä.
Lisätietoja Astia-palvelusta saa oheisesta linkistä.
Lomakkeet löytyvät osoitteesta.
Päivitetty 23.11.2013